Kannatusjäsenemme esittäytyvät Tohtoriverkoston blogissa. Vuorossa on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, YKA. Mikä sai teidät liittymään yhdistyksemme kannatusjäseniksi, Heini Hult-Miekkavaara?
Tohtoriverkosto oli jo entuudestaan tuttu omista verkostoistamme, ja olimme jo pitkään seuranneet sen hyvää työtä. YKAlla ja Tohtoriverkostolla on samantyyppinen jäsenpohja sekä samanlaisia pyrkimyksiä korkeasti koulutettujen urien ja työelämän tukemisessa. Ajamme siis samoja asioita. YKAn kantavia toimintaperiaatteita on yhteisöllisyys. Haluamme toimia alustana, joka mahdollistaa myös verkostona toimimisen, ja yhytämme erilaisia toimijoita yhteen.
Millaista on YKAn jäsenkunta? Millainen on tyypillinen jäsen?
Piritta Jokelainen: Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenistä valtaosa on opiskellut tai opiskelee yhteiskunta- tai hallintotieteitä. Ykalaiset työskentelevät asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä eri sektoreilla: julkisella sektorilla noin puolet, korkeakouluissa kymmenesosa ja loput yksityisellä sekä kolmannella sektorilla. Yksityisellä sektorilla suuria työllistäjiä ovat vakuutus-, rahoitus- ja eläkeala, mutta ykalaisia löytyy hyvinkin erikokoisista yrityksistä.
Valtaosa pystyy hyödyntämään koulutustaan työelämässä. YKAn vuoden 2018 työmarkkinatutkimuksen vastaajista yli 95 prosenttia pystyi hyödyntämään työssään oman pääaineensa tuottamaa osaamista vähintään jonkin verran. Täysipäiväisiä yrittäjiä on YKAn jäsenkunnassa melko vähän, mutta sivutoiminen yrittäjyys on yleisempää. Moni hyödyntää osaamistaan palkkatyön lisäksi työn ulkopuolisissa projekteissa esimerkiksi toiminimen avulla.
Jos teidän pitäisi nimetä yksi suurimmista haasteista yhteiskunta-alan osaajan työuralla, mikä se on ja miten siihen tulisi vastata?
Piritta Jokelainen: Keskeinen ykalaisten työelämähaaste, johon törmäävät niin opiskelijat kuin jo pidempään uraa tehneet, on hankaluus tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. Yhteiskunta- ja hallintotieteet ovat generalistitutkintoja, jotka eivät osoita suoraviivaista uraa tietyssä ammatissa. Koulutus antaa hyvät ja monipuoliset valmiudet ratkoa pieniä ja suuria yhteiskunnallisia haasteita eri sektoreilla, mutta osaamisen hahmottaminen ja kuvaaminen esimerkiksi työnhakutilanteissa voi olla vaikeaa. Onneksi tähän on tarjolla tukea sekä opintojen aikana että niiden jälkeen. Tärkeintä olisi, että osaamista on tilaisuus reflektoida sitä mukaa kun sitä kertyy. Tällöin uudet vahvuudet ja ammatillinen itseluottamus kehittyvät käsi kädessä.
Sosiaalisen median keskusteluissa YKA onkin nostettu esiin nimenomaan generalistille sopivana ammattiliittona – miksi?
Piritta Jokelainen: YKAn jäsenkunnasta valtaosa on generalistisen koulutuksen suorittaneita yhteiskunta- ja hallintotieteilijöitä, mutta jäsenkunnasta löytyy myös generalisteja työelämäkirjallisuuden laajemmassa merkityksessä: useille aloille kurottelevia tieteenalarajojen ylittäjiä, yllättävien yhteyksien hyödyntäjiä ja lintuperspektiivistä tähyäviä suurten kokonaisuuksien tyyppejä. Jälkimmäinen generalisti voi olla kuka tahansa. Hyvin erilaisissa töissä yhteiskunnallisten kysymysten parissa työskentelevän jäsenistön ansiosta meillä YKAssa on hyvät valmiudet tukea jäseniämme heidän työelämänsä käänteissä, oli työpaikka ja sektori lähes missä tahansa.
Kuinka YKA tukee jäseniään näiden työuralla? Kuinka työssä on onnistuttu?
Heini Hult-Miekkavaara: YKA haluaa edistää ja tukea jäsentensä urahyvinvointia, työelämätaitoja ja osaamista erilaisissa uratilanteissa, etenkin muuttuvilla työmarkkinoilla. Haluamme antaa ykalaisille sekä yksilöllisiä urakyvykkyyksiä että valmiuksia vaikuttaa yhteiskunnassa omien toimintaympäristöjen kautta. YKAn koulutus- ja valmennustarjonta perustuukin vahvasti sekä tietoisia urapäätöksiä ja hyvinvointia lisäävien kyvykkyyksien kasvuun että ilmiöpohjaisuuden ymmärtämiseen.
Näiden kantavien periaatteiden ja kattoteemojen alle mahtuu hyvin monenlaista asiaa ja monin eri tavoin toteutettuna, jotta se vastaisi jäsenistömme monimuotoisiin ura- ja elämäntilanteisiin – ja olisi aidosti vaikuttavaa. Kuuntelemme jäsenistömme tarpeita ja käytämme myös data-analytiikkaa sen varmistamiseen, että teemme heidän kannaltaan oikeita asioita. Yhdistämme vaikuttavuuden arvioinnissa yksilöiden reflektointia siitä, miten hän on kyennyt asioita hyödyntämään omalla urallaan ja toimintaympäristöissään laajempaan edunvalvontanäkökulmaamme vaikkapa työllisyyden, palkkojen tai tasa-arvon parista.
Rakennamme koulutuksemme ja valmennuksemme siten, että osallistujat saisivat varsinaisen asiaosaamisen lisäksi konkreettisia ja käyttökelpoisia urakyvykkyyksiä, jotka soveltuvat monenlaisiin tilanteisiin myöhemminkin elämässä, ei vain senhetkiseen tilanteeseen. Haluamme tukea myös kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten kaikki tapahtumamme eivät välttämättä edes liity työhön, uraan tai työelämään. Laaja-alaisuus onkin tärkeää huomioida vaikuttavuuden arvioinnissa, eikä seurata pelkästään välittömiä työnhaussa onnistumisia. Urakyvykkyyksien rakentaminen saattaa kantaa hedelmää vasta myöhemmin.
Kiitos haastattelusta, Heini ja Piritta!
Piritta Jokelainen, VTM
Koulutukseltaan ja sielultaan generalisti sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen osaamisen, työllisyyden ja tasa-arvopolitiikan erityisasiantuntija. Työn ohessa mukana elinikäisen oppimisen kysymyksiä käsittelevässä Osaamiskomitea-podcastissa.
Heini Hult-Miekkavaara, VTM
Jokaisen tulisi saada nauttia omasta osaamisestaan, ja päästä sen avulla muuttamaan maailmaa. Pitkän linjan uravalmentajan osaaminen on onneksi hyvässä käytössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen osaamispalveluiden asiantuntijana.
